Lyhyt historia siltanostureiden keksinnöstä ja kehityksestä

Muinaiset ajat: Varhaisimmat nosturien keksijät ja käyttäjät olivat muinaiset sivilisaatiot, kuten Kiina, muinainen Egypti, muinainen Kreikka ja muinainen Rooma. He käyttivät ihmisten tai eläinten ohjaamia nostureita pyramidien, temppelien ja akveduktien rakentamiseen. Heidän joukossaan antiikin Kreikan Archimedesta pidetään nostureiden parantajana. Hän keksi potkurin, hihnapyöräjärjestelmän ja vipuperiaatteen, jotka paransivat nostureiden tehokkuutta ja tehoa.

1800-luvun alku: Siltanosturin prototyypin suunnittelivat ja valmistivat William Fairbairn ja Joseph Stirling Englannissa vuonna 1846. He käyttivät vesikäyttöisiä hydraulisylintereitä ohjaamaan nosturin liikettä ja ne valmistettiin valuraudasta ja teräksestä. Rakenteen ja nosturin komponenttien ansiosta nosturin kantavuus on 25 tonnia.

1800-luvun loppu: Sähkömoottorien ilmaantuminen muutti täysin siltanostureiden voimanlähteen. Sähkömoottoreiden etuja ovat, että niillä voidaan säätää nopeutta ja suuntaa, parantaa ohjauksen suorituskykyä ja turvallisuutta. Saksalainen Siemens esitti varhaisimman sähkömoottoreilla toimivan siltanosturin Berliinin messuilla vuonna 1876. Se voitiin ripustaa telasta johtojen avulla, liikkua ja pyöriä rataa pitkin sekä nostaa ja laskea raskaita esineitä.

1900-luvun puoliväli: Nostureiden rakennesuunnittelua ja automaatiotasoa parannettiin entisestään, ja erityyppiset ja erikoissiltanosturit näyttivät mukautuvan erilaisiin työympäristöihin ja tarpeisiin. Heidän joukossaan yhdysvaltalaista Oliver Evansia pidetään nosturiautomaation edelläkävijänä. Vuonna 1785 hän keksi nosturin, joka voi automaattisesti lastata ja purkaa lastia ja voi saavuttaa automaattisen toiminnan useiden voimansiirtolaitteiden ja mekaanisten käsivarsien avulla.

2000-luvun alku: Nosturien kehityssuunta on älykkyys, verkostoituminen, modularisointi ja ympäristönsuojelu. Tietotekniikkaa, anturitekniikkaa, tekoälytekniikkaa jne. käytetään automaattisen tunnistamisen, automaattisen säädön, automaattisen diagnoosin, automaattisen suojauksen ja muiden toimintojen toteuttamiseen nostureiden parantamiseksi. turvallisuutta, tehokkuutta ja energiansäästöä. Samaan aikaan Internetiä, esineiden Internetiä, pilvilaskentaa ja muita teknologioita käytetään etävalvonnan, data-analyysin, älykkään päätöksenteon ja muiden nosturin toimintojen toteuttamiseen sekä nosturin johtamisen ja palvelun laadun parantamiseen.

Siltanosturin keksimiseen vaikutti Britannian teollinen vallankumous, jolloin rautatiet, laivat ja tehtaat vaativat suuria määriä raskaita laitteita ja materiaaleja. Armstrongin siltanosturit on suunniteltu vastaamaan Newcastle upon the Riverin telakoiden1 tarpeisiin.
Kuuluisa esimerkki höyrykäyttöisestä siltanosturista käytettiin Tower Bridgen rakentamisen aikana Lontoossa. Nämä nosturit voivat liikkua sillan pylväiden yli ja nostaa jopa 300 tonnin painoisia kivi- ja terästankoja2.
Tärkeä innovaatio sähköisissä siltanostureissa on vaihtovirran käyttö tasavirran sijaan. Vaihtovirta voidaan saada kiinteistä johtimista laitteiden, kuten liukujohtimien tai virrankeräinten kautta, välttäen paristojen käyttöä ja vaihtoa. Vaihtovirta voi myös säätää jännitettä ja taajuutta laitteiden, kuten muuntajien ja taajuusmuuttajien, avulla nosturin portaaton nopeudensäädön saavuttamiseksi3.
Elektronisen ohjausjärjestelmän keskeinen osa on nosturin rajat ja indikaattorit. Rajoitin voi estää nosturin turvallisen työskentelyalueen, kuten nostokorkeuden, nostokapasiteetin, ajonopeuden jne., ylittämisen. Ilmaisin voi näyttää nosturin erilaisia työparametreja, kuten painon, asennon, nopeuden jne. kuljettajien ja valvojien on helpompi ymmärtää nosturin työtila4.
Yksi nykyaikaisten siltanostureiden tärkeimmistä kehityssuunnista on älykkyys ja verkostoituminen. Älykkäät nosturit voivat toteuttaa toimintoja, kuten automaation, optimoinnin ja diagnoosin antureiden, ohjaimien ja ihmisen ja koneen välisten rajapintojen avulla. Verkotetut nosturit voivat toteuttaa toimintoja, kuten kauko-ohjausta, tietojen jakamista ja yhteistoimintaa esimerkiksi langattoman viestinnän, pilvipalvelun ja esineiden internetin avulla.